Mustikka on metsiemme kultaa, ja oikea superfood, sillä se sisältää runsaasti terveydelle hyviä ainesosia! Mustikka on puolukan jälkeen maamme poimituin luonnonmarja, ja sitä kannattaa kerätä pakkaseen varastoon talveksi. Paras poiminta-aika ajoittuu säistä ja paikasta riippuen heinäkuun lopulta aina syyskuun alkuun saakka. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta.
Tiesitkö, että kotitaloudet keräävät mustikkaa hyvinä vuosina jopa 15 miljoonaa litraa ja kaupalliset toimijat yli 3 miljoonaa litraa myyntiin? Silti suurin osa mustikoista jää keräämättä metsiin. Mustikkasatoon vaikuttaa muun muassa pölyttäjien määrä, yöpakkaset sekä talvisin mustikanvarpujen yllä suojaavan lumipeitteen määrä.
Siirry artikkelissa suoraan kohtaan:
Milloin mustikka kukkii ja milloin mustikka kypsyy?
Milloin mustikka kukkii ja milloin mustikka kypsyy?
Mustikka kukkii touko-kesäkuussa. Kukinta-aikana mustikka on arka hallalle, joka voi vaurioittaa kukintoja. Muutaman asteen pakkanen tai peräkkäiset kylmät yöt palelluttavat helposti nuput ja auenneet kukat.
Mustikka kypsyy heinäkuun loppupuolella ja jatkuu syyskuun alkuun. Mustikka on hyvää kerättäväksi ensimmäisiin yöpakkasiin saakka, jonka jälkeen se pehmenee, mutta toki kelpaa mehumarjaksi.
Missä mustikka kasvaa?
Mustikkaa kasvaa koko Suomessa, lähinnä havumetsissä, etelässä lehtimäisilla kuivahkoilla kankailla ja pohjoisessa karummilla kankailla. Se kasvaa mieluusti varjoisilla paikoilla, hakkuualueiden reunamilla sekä järvien rannoilla. Mustikanvarpu voi elää jopa 30 vuotiaaksi.
Metsämustikan ravintosisältö
Mustikka on oikeaa superruokaa! Ravintoainekoostumukseltaan yleisesti marjat ovat parempia kuin tuontihedelmät, sillä marjoissa on keskimäärin vähemmän sokereita ja enemmän kuitua sekä C- ja E-vitamiineja kuin ulkomaisissa hedelmissä.
100g mustikkaa sisältää:
- Rasva 14 %
- Proteiini 5 %
- Hiilihydraatti imeytyvä 64 %
- Orgaaniset hapot 7 %
- Kuiti 10 %
Kivennäis- ja hivenaineet | 100g mustikkaa
- Kalsium – 19.0 mg
- Rauta – 0.6 mg
- Jodidi (jodi) – 1.0 µg
- Kalium – 110.0 mg
- Magnesium – 9.0 mg
- Natrium – 2.0 mg
- Suola – 5.1 mg
- Fosfori – 20.0 mg
- Seleeni – 0.1 µg
- Sinkki – 0.1 mg
Vitamiinit | 100g mustikkaa
- Folaatti – 11.2 µg
- Niasiiniekvivalentti NE – 0.6 mg
- Niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi) – 0.4 mg
- Pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) (B6) – 0.06 mg
- Riboflaviini (B2 – 0.01 mg
- Tiamiini (B1) – 0.13 mg
- A-vitamiini RAE – 3.9 µg
- Karotenoidit – 310.5 µg s
- B12-vitamiini (kobalamiini) – 0 µg
- C-vitamiini – 7.2 mg
- D-vitamiini – 0 µg
- E-vitamiini alfatokoferoli – 1.9 mg
- K-vitamiini – 9.00 µg
Mustikan hyödyt
Mustikalla on monia terveydellisiä hyötyjä. Se on runsaskuituinen ja siinä on erittäin paljon polyfenoleja, joilla on hyviä vaikutuksia terveyteen ja sairauksien ehkäisyssä. Tärkeimmät polyfenolit ovat antosyaanit, joihin mustikan hyödyllisten terveysvaikutusten uskotaan perustuvan. Marjoja kannattaakin ehdottomasti syödä, sillä ne ovat ravinto- ja polyfenolisisällöltään parempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät. Alla mustikan mahtavia terveyshyötyjä.
1. Hillitsee matala-asteista tulehdusta
Mustikan sisältämät antosyaatit auttavat hillitsemään muun muassa elimistön matala-asteista tulehdusta, joka liittyy moniin yleisiin kansantauteihin. Säännöllinen mustikan syönti voi lieventää matala-asteista tulehdustilaa.
2. Hyväksi verisuonten ja aivojen terveydelle
Mustikan sisältämät antosyaanit ovat hyväksi myös verisuonten ja aivojen terveydelle. Ne voivat pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
3. Apuna diabetekseen
Mustikoita pidetään myös verensokerin vakauttajina, sillä ne sisältävät kuitua, joka pitää verensokerin tasaisena ja voi ehkäistä diabetesta ja painonnousua. Säännöllinen mustikan syönti voi vähentää aterianjälkeisen insuliinin tarvetta.
4. Syöpää torjuvia ominaisuuksia
On tutkittu, että antioksidanttisia kasveja sisältävä ruokavalio voi auttaa torjumaan syöpää. Mustikka sisältää runsaasti antioksidantteja. Myös mustikanlehtiuutteella on hyvä vaikutuksia syövän suhteen. Erään tutkimuksen mukaan, mustikanlehtiuutteen on todettu estävän jopa paremmin mahasyöpäsolujen elinkykykyä kuin hedelmäuutteiden.
5. Hyväksi silmien terveydelle
Tutkimuksia on tehty mustikan antosyaanien vaikutuksista muun muassa silmänpainetautiin, likinäköisyyteen ja kuivasilmäisyyteen. Mustikka voi myös helpottaa silmien väsymiseen liittyviä oireita näyttöpäätetyötä tekevillä. Tutkimustulokset antavat viitteitä, että mustikka voi parantaa esimerkiksi silmänpainetautipotilaiden näkökykyä sekä vähentää näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamia silmien väsymiseen liittyviä oireita.
6. Parempi muisti
Viitteitä mustikan hyvistä hyödyistä on saatu myös muistin osalta. Kansainvälisesti mustikkatutkimus on keskittynyt pääasiassa pensasmustikkaan, ja luotettava tutkimustieto metsämustikan osalta on vielä melko vähäistä.
7. Hidastaa ikääntymistä
Mustikoilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia ikääntymistä vastaan. Erään tutkimuksen mukaan, mustikan lehdillä oli lupaavia vaikutuksia hiirten ikääntymiseen. Tutkimuksessa oli käytetty pensasmustikan lehtiä, jotka, sisältävät runsaasti polyfenoleja. Tutkimus analysoi fenolihappoja ja flavonoideja mustikkalehdissä, joista valmistettiin nanoemulsioita ikääntymistä estävän vaikutuksen määrittämiseksi hiirillä lupaavin terveyshyödyin.
Mustikan haittavaikutukset
Jotkin marjat voivat aiheuttavat joillekin vatsanpuruja, mutta toiset marjat taas eivät. Mustikasta saatta tulla joillekin henkilöille ruoansulatusvaivoja, kuten ripulia tai ummetusta.
Lähteet:
Suomen Luonto – Mustikka on kotimaista superfoodia
Luontoliiton kevätseuranta – Mustikka kukkii (Vaccinium myrtillus)
Martat – Mustikka
Fineli – Mustikka, metsämustikka Vaccinium myrtillus
Aivoliitto – Seitsemän kysymystä marjojen terveyseduista
Diabetes Wellness Suomi – Mustikat suojaavat muun muassa tyypin 2 diabetekselta
The Anti-Proliferative and Anti-Invasive Effect of Leaf Extracts of Blueberry Plants Treated with Methyl Jasmonate on Human Gastric Cancer In Vitro Is Related to Their Antioxidant Properties
Analysis of Phenolic Acids and Flavonoids in Rabbiteye Blueberry Leaves by UPLC-MS/MS and Preparation of Nanoemulsions and Extracts for Improving Antiaging Effects in Mice