Suolistossa, etenkin paksusuolessa on loputtoman paljon bakteereja. Tutkijat uskovat, että suolistossamme on 1 000 eri lajia ja uusia lajeja havaitaan jatkuvasti. Suolistossa on hyviä bakteereja, jotka elävät kasvikunnan kuiduista, mutta myös huonoja bakteereja, joita ruokkivat runsaasti sokeria ja huonoa rasvaa sisältävä ruokavalio sekä stressi.
Stressin, ahdistuksen ja masennuksen aikana aivojen prosessit ovat melko samanlaiset, jonka vuoksi ne laitetaan usein yhteen stressiperäisiksi sairauksiksi. Stressi silloin tällöin on ok ja kuuluu elämään, mutta jatkuva stressi voi kehittyä krooniseksi stressitilaksi, joka taas voi aiheuttaa ahdistusoireyhtymää. Ahdistus taas pitkään jatkuneena voi muuttua masennukseksi. Aivojen ja suoliston välinen viestintä on kaksisuuntaista. Suolistobakteereilla on vaikutusta stressiin, ahdistukseen sekä masennukseen ja toisin päin.
Stressi ja huonot suolistobakteerit
Stressihormoneilla on suuri vaikutus suolistobakteereihimme. Muun muassa noradrenaliini voi muuttaa suolistoflooraa vähentämällä hyödyllisten happobakteerien määrää ja lisäämällä vahingollisten bakteerien määrää. Nonadrenaliinin on myös todettu voivan tehdä bakteerit agressiivisemmiksi. Jotkin bakteerit voivat vielä muuttaa noradrenaliinin adrenaliiniksi eli voimakkaampaan muotoon ja voimistaa siten stressin vaikutusta.
Stressihormonit aiheuttavat myös suolivuotoa eli ohentavat suoliston limakalvoja, jolloin bakteerit pääsevät helpommin suoliston immuunijärjestelmään aiheuttaen tulehdusta.
Ahdistus, masennus ja suolistobakteerit
Ahdistus voi muuttua masennukseksi ja usein nämä esiintyvätkin samaan aikaan. Ahdistuksella ja masennuksella onkin myös vaikutusta suolistobakteereihimme. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että masentuneiden henkilöiden suolistofloora sisältää enemmän Alistipes-suvun bakteereja, jotka on liitetty myös ärtyvän suolen oireyhtymään ja väsymysoireyhtymään.
Hiirillä on tutkittu LPS:n (lipopolysakkaridi) vaikutusta hiirten suolistoon. LPS:ää on runsaasti sokeria ja eläinperäistä rasvaa sisältävässä ruokavaliossa. Terveille hiirille annettu tulehdusta lisäävä LPS aiheutti välittömästi masennuksen kaltaisia oireita. LPS aiheuttaa muun muassa suolivuotoa ja lisää tulehdusta aiheuttavien aineiden tuotantoa suolistossa. Masentuneiden henkilöiden tulehtuneiden ja huokoisten suolenseinämien uskotaan johtuvan suuresta LPS-pitoisuudesta.
Paljon eläinperäistä rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio lisää stressihormoneja ja tulehdusta aiheuttavia bakteereja ja siksi ruokavaliolla onkin siis suuri merkitys terveydellemme.
Antibioottien vaikutus masennukseen
Eläinkokeissa on osoitettu antibioottien lisäävän masentunutta käytöstä ja heikentävän ajatustoimintaa. Nämä negatiiviset vaikutukset saatiin vähenemään probioottien ja liikunnan avulla. Yleisesti ottaen antibiooteilla on negatiivinen vaikutus suolistoflooraan ja masennukseen.
Brobiootit apuan suolen tasapainoon
Probiooteiksi luetaan pääsääntöisesti bifidopakteerit ja Lactobacillus-ryhmän maitohappobakteerit. Näillä on lääkitsevä vaikutus suolistoon ja aivoihin. Maitohappobakteereja löytyy runsaasti fermentoidusta ruoasta kuten jogurtista, kombuchasta ja kimchistä. Useat eläinkokeet sekä ihmisille tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet brobioottisten maitohappobakteerien vähentävän hyvinkin paljon stressi- ja masennusoireita.
Lähde: Suolistovallankumous – Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi, Soki Choi
